Tämä Essin kalareissujuttu on kopsattu mökkipäiväkirjasta sellaisenaan, kuvat ovat myös Essin! / Kari
8.-11.7.2013 Kojamoranta, Naruskajärvi, Salla
Istun aamukahvilla, aurinko paistaa kauniisti. Olen elämäni ensimmäisellä kalareissulla, hetken mielijohteesta tännekin hoksasin lähteä. Osa perheestäni on käynyt täällä Naruskajärvellä jo useampana kesänä ja siksi innostuimme miesystäväni Jarin kanssa myös tänne tulemaan. On ollut kyllä sellainen elämysmatka, että oksat pois! Paikka on niin upea, mökki kaikin puolin toimiva, siis täällä on ollut hyvä olla:). No siitä kalastuksestakin piti jotain kirjoittaa. En ole juuri ennen kalastanut, pilkkimistä lukuun ottamatta. No nyt kun tuli tilaisuus ottaa kaikki irti tästä touhusta niin tein sen sitten kunnolla!
Maanantaina minun virveliini tarttui ainoastaan kasveja, mutta ilostuin kun Jari sai taimenen :). Myös isäni ja veljenpoikani virvelit nostivat saalista. Tiistaina oli vuorostaan veljeni Antin ja minun vuoro kiristellä siimoja. Olihan se pollea olo saada elämäni ensimmäinen ja mitat komeasti täyttävä taimen, en tosin tiennyt että tämä olisi vasta alkusoittoa tälle touhulle.
Keskiviikkona olin jo uskoni menettänyt ja istuin veneen pohjalla styroxin päällä ja lepuuttelin selkääni. Yhtäkkiä tapahtui jotain, virveli meinasi karata käsistä ja en ehtinyt "kissaa" sanoa, kun jokin veden alla liikkuva oli sekunnissa vienyt minulta koko siiman, minulle jäi pelkkä virveli käteen!!! Olin siinä Jarin kanssa lievästi sanottuna HAAVI AUKI!! Sitten kauempana järvellä näkyi valtava molskahdus ja Jari laittoi pakin päälle ja sitä kohti lähdettiin. Surin Jarin viehettä, joka meni siiman mukana. Kuin ihmeen kaupalla, siinä veteen tuijottaessani, näin siimani kelluvan vedessä ja sain sen kurkotettua käteeni. Aloin kieputtamaan sitä käteni ympärille ja sitten airon ympärille, tuntui että se pitää jonnekin kiinnittää. Saimme Jarin kanssa siiman laitettua takaisin virveliini, se tuskin olisi onnistunut jos olisimme siinä tilanteessa tajunneet mitä siiman toisessa päässä oli, oletimme että se oli pohjassa kiinni tai jokin sitä piteli :).
Sitten alkoi siiman kelaaminen ja pian tajuttiin että jotain siellä veden alla tapahtuu. Alkoi arviolta ainakin 20 min väsytys, minä ainakin olin aivan sippi ja maitohapoilla. Vene ajautui (onneksi) rantaan tuulen voimasta ja kalan vetämänä? Jari neuvoi minua ja minä väsytin. Veljeni, isäni ja veljenpoikani veneineen tulivat paikalle ja kuvasivat tilannetta ja neuvoivat jne. Olin pyörtyä, kun näin ekan kerran kalan pyrstön, valtava, mietin että tämä on unta!! Minä pikku virvelini kanssa, tämä ei tuu onnistumaan! No, kiitos Jarin ja Antin, neuvot olivat kultaa kalliimpia :). Sain kalan todella rantaan ja pintaan ja siitä Antti sen lopulta haaviin koukkasi. Voi sitä naurun määrää ja taisi siinä jokin kirosanakin päästä !!
Pituutta taimenella oli tasan 90cmm ympärysmitta 46cm ja paino oli toisella vaakalla 7kg ja toisella 7,6kg. Huh, Huh!
Ehkä tämä ei ollut viimeinen kalareissuni :).
11.7.2013 Essi Granlund, Oulu
PS. Tarkistuspunnituksessa Essin taimenen paino oli 7,8kg. Kalassa ei ollut kalamerkkiä, joten kyseessä on luonnonkantaa oleva taimen.