Vesistö

Naruskajärven-Kullajärven vesipinta-ala on yhteensä n. 122,7 ha, josta Naruskajärven osuus on reilut kaksi kolmasosaa (69 %). Järvet ovat käytännössä saarettomia, Naruskajärven puolella sijaitsevia yksittäisiä muutaman aarin saaria lukuun ottamatta.

Rantaviivaa on n. 9,1 km ja järven korkeus merenpinnasta on 262,7 m. Järvet ovat melko "maljamaisia" syveten keskiosiltaan pääosin n. 5-8 metrin syvyisiksi. Mitattu maksimisyvyys on vajaat 13 metriä Kullajärven puolella. Järviltä ei ole laadittu syvyyskarttoja. Naruskajoen luusua ja Ylä-Naruskajoen suu sijaitsevat molemmat Naruskajärven kaakkoispäässä. Tästä johtuen veden vaihtuvuus on järven eteläosissa selvästi nopeampaa kuin Kullajärven puolella. Rantavedet ovat pääsääntöisesti moreeni-, kivi-, ja hiekkapohjaisia syveten melko nopeasti, pohjan muuttuessa syvemmällä humuksen peittämäksi.

Järvien yläpuolella Naruskajoki virtaa Ylä-Naruskajoen nimellä haarautuen edelleen Auermajoeksi. Järvet sijaitsevat Naruskajoen keskiosan valuma-alueella, jonka pinta-ala on 409 km² ja järvisyys 0,9 %. Koko Naruskajoen vesistön valuma-alueen laajuus on 790 km² ja järvisyys 0,8 %. Naruskajoen pituus on 47 km ja se laskee Tenniöjokeen. Keskivirtaama on Naruskajokisuussa noin 10 m³/s.

Naruskajärven-Kullajärven kasvillisuus muodostuu pääosin uppolehtisistä kasveista, ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasveja on pienialaisesti järvien matalissa luoteis- ja kaakkoispäädyissä purojen suualueilla.

Ylläpuolisella valuma-alueella ei ole ravinnekuormitusta aiheuttavaa toimintaa. Valuma-alueella on pääasiassa kangasmetsää ja tunturiylänköä. Järvien kuormitus muodostuukin suurelta osin rantojen loma-asutuksesta, luonnonhuuhtoutumasta ja laskeumasta.

Veden laatu

Naruska- ja Kullajärven veden laadun selvittämiseksi on Naruskajärveltä otettu vesinäytteet keväällä 2009 (2.4.2009) ja koekalastuksen yhteydessä elokuun alussa (5.8). Molemmilla kerroilla näytteet otettiin kolmesta syvyydestä eli metrin syvyydeltä pinnasta, metri pohjan yläpuolelta sekä vesipatsaan puolivälistä. Vesinäytteistä määritetyt vedenlaatuparametrit valittiin järven kalataloudellisen käytön ja potentiaalin perusteella.

Määritetyt vedenlaatuparametrit v. 2009

• lämpötila
• klorofyllipitoisuus
• näkösyvyys
• kiintoainepitoisuus
• väri
• kemiallinen hapenkulutus
• happipitoisuus
• kokonaistyppipitoisuus
• hapen kyllästysaste
• ammoniumtyppipitoisuus
• pH
• nitraatti-nitriittitypen summa
• sähkönjohtavuus
• kokonaisfosforipitoisuus
• alkaliniteetti
• fosfaattifosforipitoisuus

Aiempi vesinäytehistoria

Naruskajärveltä on otettu ympäristöhallinnon toimesta vesinäytteet loppuvuodesta 1990 ja elokuun alussa 1996. Elokuun 1996 järvinäytteen ohella otettiin näyte myös Naruskajoen tammelta n. 1,5 km järven alapuolelta, kuten myös syksyllä 2003. Aiemmin samalta tammen näytepisteeltä on otettu yksitäiset vesinäytteet myös 1976 ja 1986.

Huhtikuun 2009 (2.4.) vesinäyte on otettu järvestä samalta näytepisteeltä kuin ympäristöhallinnon 1990-luvulla ottamat näytteet. Elokuussa 2009 näytepistettä siirrettiin hieman syvempään paikkaan. Verrattaessa vuoden 2009 vesinäytteiden analyysituloksia aiempien vuosien vastaaviin, voidaan todeta Naruska- ja Kullajärven vedenlaadun säilyneen pääosin samankaltaisena. Kokonaisuudessaan vedenlaatutiedot kertovat järven tilan olevan varsin hyvän ja kalataloudellisen kehittämisen olevan tältä osin mahdollista.

Veden väriarvot olivat huhtikuussa kirkkaan veden tasolla ja elokuulla humuspitoisen veden alarajoilla. Veden pH-arvot tavanomaisia ja lievästi happamia, syvällä pH 6,66 ja pinnalla 6,96. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan (alkaliniteetti) on erinomainen ja kiintoainepitoisuudet olivat kaikissa syvyyksissä määritysrajaa pienempiä ja sähkönjohtavuudet normaaleja. Järvi voidaan luokitella karuksi, vaikka syyskesän klorofyllipitoisuus viittaisikin lievästi rehevään vedenlaatuun.

Vuosien aikana otetut vedenlaadun analyysitulokset on koottu kokonaisuudessaan oheiseen taulukkoon.

Vesinäytteet 2009

Vesinäytehistoria 1976-2009