09.05.2013

Taimenten merkkipalautuksista

Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä hoitaa kalakantaa kalastuslain mukaisesti tekemällä taimenistutuksia Naruskajärvelle ja Kullajärvelle Lapin ELY -keskuksen kanssa sovituin ehdoin.

Naruska-Kullajärven taimenistutukset merkkipalautustietoineen antavat paitsi mielenkiintoista seurattavaa kalastajille, myös oivan tilaisuuden tulosten hieman syvempään tarkasteluun.

 Istutetut taimenet ovat yksilömerkittyjä, joten niistä on saatavilla tiedot sekä istutuskoosta että takaisinpyyntihetken koosta. Palautustiedoista voidaan kalojen kasvun lisäksi arvioida myös niiden vaellushalukkuutta riippuen siitä, kuinka tarkasti kalastajat ovat tietoja ylös kirjanneet. Järveen istutetut taimenet ovat edustaneet eri taimenkantoja, joten myös näiden välillä voidaan tehdä vertailua. Istutetut taimenerät ovat sisältäneet järvitaimenen eri kantojen lisäksi myös purotaimenta, joiden osalta oletukset kasvusta ja liikkumisesta eriävät järvitaimenesta jo lähtökohtaisesti. Alueelle on istutettu Carlin-merkittyjen purotaimenten lisäksi vuosittain myös merkitsemättömiä Kemijoen kannan purotaimenen poikasia. Merkkipalautusaineisto kattaa tätä kirjoitettaessa vajaat 400 taimenta, joten tulosten tarkastelussa päästään jo jonkinasteiseen luotettavuuteen huolimatta takaisinpyynnin painottumisesta istutusajankohdan jälkeisiin kuukausiin.Carlin-merkityt taimenerät tietoineen on esitetty taulukossa 1. 

Taulukko 1. Naruska-Kullajärveen vuodesta 2010 istutetut carlin-merkityt taimenerät tietoineen.

Naruska-Kullajärven ensimmäisten carlin-merkittyjen taimenten istutukset toteutettiin kesäkuun alussa 2010. Vuonna 2011 merkkitaimenia istutettiin kesäkuun alun lisäksi myös lokakuussa ja vuonna 2012 jälleen vain kesäkuussa. Noin 73 % merkkipalautuksista on saatu saman vuoden aikana istutetuista taimenista ja noin 26 % edellisvuotena istutetuista kaloista. Joukkoon mahtuu myös pari 2010 istutettua ja vuoden 2012 puolella saaliiksi saatua kalaa. Noin kolmannes kaloista on kuitenkin pyydetty kuukauden sisällä istutusajankohdasta.

Kasvunopeus vaihtelee

Heti istutusten jälkeen (< 1 kk) pyydetyistä taimenista noin kahden kolmasosan paino oli laskenut tai pysynyt ennallaan, loput olivat lisänneet painoaan. Painonmuutoksen enimmäismäärät olivat noin 400 grammaa molempiin suuntiin. Aineistosta on selvästi havaittavissa, että järvitaimenet ovat nopeasti tottuneet käyttämään ravinnokseen järven runsaita muikku- ja pikkusiikavarantoja, kun taas purotaimenilla luonnonravintoon siirtyminen on ollut haastavampaa. Kuukauden sisällä istutuksista pyydetyillä järvitaimenilla painoa oli kertynyt keskimäärin noin 50 grammaa lisää, kun taas vastaavat purotaimenet olivat laihtuneet keskimäärin noin 70 grammaa. Järvitaimenista lisäksi noin 60 % oli lisännyt painoaan ja vain vajaa neljännes oli laihtunut. Tämän ryhmän kalat oli pyydetty keskimäärin noin 15 vuorokautta istutusten jälkeen.

Taimenista reilu kolmannes oli pyydetty 1-3 kk istutusten jälkeen. Näistä kaloista noin 57 % oli joko laihtunut tai paino oli pysynyt ennallaan. Näistäkin taimenista osa oli oletettavasti laihtunut heti istutusten jälkeen, mutta paino oli jo kääntynyt nousuun vaikka ei vielä ollutkaan istutuskokoa suurempi. Kokomuutoksen haarukka oli tässä ryhmässä noin -450 – +500 grammaa. Järvitaimenilla kokomuutos istutuspainoon nähden oli keskimäärin noin 20 grammaa lisäystä, kun taas purotaimenilla vastaavasti noin 20 grammaa miinusmerkkinen. Kolmesta kuuteen kuukautta istutusten jälkeen pyydetyt kalat olivat lihoneet keskimäärin noin 80 grammaa istutusajankohdasta. Tähän ryhmään kuuluneista 19 taimenesta vain kolme oli purotaimenia, joten järvi- ja purotaimenen vertailu ei ole tältä osin järkevää.

Puolesta vuodesta vuoteen istutusten jälkeen oli pyydetty reilu viidennes merkkitaimenista. Nämä kalat oli saatu saaliiksi pääosin keväällä, joten keskimääräinen painonlisäys oli ryhmällä pienempi kuin istutusten jälkeisenä syksynä saaduilla kaloilla. Purotaimenet olivat laihtuneet keskimäärin noin 120 grammaa ja järvitaimenet lihoneet satakunta grammaa. Tässä ryhmässä näkyy jo selvästi purotaimenten ja järvitaimenten ero, purotaimenista yli 90 % (20/22) oli saatu alapuoliselta Naruskajoelta sivuhaaroineen ja aina Tenniöjoelta saakka läheltä Savukosken kuntakeskusta. Järvitaimenista sen sijaan lähes kolme neljännestä oli pysytellyt Naruska-Kullajärven ruoka-apajien äärellä. Toki järvitaimenistakin löytyi vaeltajia aina Rovaniemen Auttinjyrhämää myöten.

Vuodesta kahteen vuotta istutusten jälkeen saatujen taimenten merkkipalautusaineistosta on selvästi nähtävissä kaksi ryhmää. Noin puolet kaloista oli laihtunut selvästi ja toinen puoli vastaavasti lihonut. Painoaan pudottaneista kaloista pääosa oli kalastettu alkukesästä. Aineistosta löytyy myös vuodessa yli kilon ja reilussa kahdessa vuodessa pari kiloa lihoneet järvitaimenyksilöt.

Kitkajoen kannan taimenten (40 kpl) keskimääräinen paino oli pyyntiajankohdat huomioimatta säilynyt istutus- ja takaisinpyyntihetkien välillä (ka. 84 pv) jokseenkin ennallaan. Kuusinkijoen kannan taimenten (114 kpl) keskimääräinen kokomuutos oli noin 90 grammaa plussalla ja keskimääräinen pyyntiaika jo noin 4,5 kuukautta. Oulankajoen kannan taimenilla (49 kpl) luvut olivat jokseenkin samalla tasolla. Oulankajoen kannan carlin-merkityistä taimenista merkin palautusprosentti oli tätä kirjoitettaessa jo lähes 40 %, Kitkajoen kannan taimenista vastaava palautusprosentti oli noin 32 ja Kuusinkijoen taimenista noin 23. Kuusinkijoen kannan taimenia on istutettu eniten, mutta ensimmäiset istutukset tehtiin vuotta myöhemmin kuin Kitka- ja Oulankajoen kannan taimenilla. Merkityistä Ohtaojan kannan purotaimenista merkit ovat palautuneet noin 31 %:lta kaloista. Palautusprosentteja voidaan pitää yleisesti varsin hyvinä.

Elämyksiä jokivarteen

Alla olevasta merkkipalautusaineistoon pohjautuvasta kartasta voidaan selvästi havaita Naruska-Kullajärven taimenistutusten antavan elämyksiä koko Naruskajoen kalastajille unohtamatta joen mielenkiintoisia sivuhaaroja. Naruskalle istutettuja järvitaimenia on kartan mukaisesti saatu aina Kairijokea, Kitisen Kokkosnivaa, Kemijärveä ja Kemijoen Auttinjyrhämää myöten. Aineisto on kauemmas Sallan seudulta lähteneiden taimenten osalta vielä kovin suppea, mutta purotaimenten mieltymys pieniin sivujokiin ja -puroihin on kuitenkin selvästi havaittavissa järvitaimenten taas suosiessa suurempia vesistöjä. Kemijärveen istutettujen taimenten osalta merkkipalautuksia on saatu aina Perämerta myöten, joten jäädään mielenkiinnolla odottamaan uusia tietoja myös Naruskan taimenten seikkailuista.

Viehekalastajien kannattanee merkkipalautusaineiston perusteella pitää pakeissaan ja rasioissaan ainakin punasävyisiä vieheitä…

 

Naruska-Kullajärveen istutettujen carlin-merkittyjen taimenten merkkipalautustietoihin perustuva viitteellinen kartta taimenten liikkumisesta. Siniset pallot kuvaavat järvitaimenia ja punaiset vastaavasti purotaimenia. Pallojen koko kuvaa merkkipalautusten määrää kultakin alueelta. Pallon ollessa kaksivärinen, on alueelta saatu molempia taimenmuotoja suunnilleen värien jakauman suhteessa.

Jyrki Salo
Ahma ympäristö Oy