RKTL-675x220.jpg

09.05.2013

Katseet kalanviljelyyn

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Kuusamon kalanviljelyslaitoksessa Käylässä, viljellään eräitä maamme viimeisiä luonnonvaraisia taimenkantoja. Laitoksen perustehtävänä on Kuusamosta itään laskevien vesistöjen luonnonvaraisten arvokalakantojen monimuotoisuuden säilyttäminen. Toimialueena on Kuusamon ylängöltä itään laskevat vesistöt, järviä on yhteensä 900 km2.

Kuusamon kalanviljelyslaitos on perustettu v.1934. Peruskorjaus ja laajennus on tehty 1983 -1992. Nykyisyydellään kalanviljelyslaitos tuottaa yli 100 000 2-3-vuotiasta järvitaimenen istukaspoikasta sekä yli 4 miljoonaa siian ja harjuksen vastakuoriutunutta poikasta. Lisäksi laitoksessa ja sen luonnonravintolammikoissa tuotetaan järvilohen, siian ja harjuksen istukaspoikasia alueellista kysyntää vastaavasti.

Kuusamon kalanviljelyslaitoksella on käytössään siistit, toimivat ja nykyaikaiset toimitilat ja ammattitaitoinen henkilöstö. Katettua viljelypinta-alaa on n. 2 000 m2. Päärakennuksessa sijaitsee hautomo ja poikashalli. Allashallissa kasvavat emokalat sekä toisen ja kolmannen vuoden kalat. Kalojen määrä vaihtelee eri altaissa ja kaloja on hyvinä vuosina, kuten nyt jopa 8000 vuodenvanhaa poikasta /allas. Emokaloja laitoksella on tällä hetkellä n. 1400 kpl. Jokaiseen altaaseen on rakennettu lietetasku, johon kertyvä liete johdatetaan jätevesipuhdistamolle. Vettä kalanviljelyyn laitos ottaa Kitkajoesta n.200l/s.

Kalojen merkintä on kalatutkimuksen perusmenetelmiä. Myös Kuusamon kalantutkimuslaitoksella kaloja merkitään Carlin-merkein.

Merkinnöillä saadaan tietoa kalojen vaelluksista, kasvusta ja kuolevaisuudesta sekä myös istutuksen kannattavuudesta. Merkit kiinnitetään kalaan kahdella injektioneulalla kalan selkäevän alta. Pyytäjä voi palauttaa löytämänsä merkin Kalantutkimuslaitokselle ilman postikuluja. Palautteena hän saa tiedot kyseisestä kalasta ja lisäksi pienen rahapalkkion.

Carlin-merkki kiinnitysneuloineen

 

 

 

Uusi tuotanto kalanviljelyslaitoksessa alkaa aina syksyisin, jolloin emokaloista lypsetty mäti ja maiti sekoitetaan veden kanssa, jolloin mäti hedelmöittyy. Istutuskalan viljelykierto on lyhimmillään vuosi. Kilon painoisia taimenia kasvatetaan neljästä viiteen vuotta, joten aivan hetkessä kaikki ei tapahdu. Kaloja täytyy hoitaa ja ruokkia. Hoitamisella tarkoitetaan altaiden puhtaanapitoa ja tarpeen vaatiessa kala on kylvetettävä suolaliuoksessa pintaloisia vastaan. Loisille herkimpiä ovat yleensä nuorimmat kalat, ns. starttikalat.

           

 

 

 

 

Puolivuotiaita järvitaimenen mätimunia     Siianmätiä haudontasuppiloissa

Kalanviljelyyn liittyy olennaisena osana myös emokalojen mädin lypsäminen. Lypsäminen on aikaa vievää puuhaa, sillä ensin kalat jaetaan altaassa eri lohkoihin ja erotellaan urokset ja naaraat erilleen. Sen jälkeen jokainen kala nostetaan yksitellen ja nukutetaan, jonka jälkeen voidaan aloittaa lypsäminen. Lypsäminen voidaan suorittaa samalle kalalle useampana vuotena.                   

Siian mätiä Kuusamon laitokselle hankitaan yli kymmenestä eri vesistöstä ja kuoriutuneet poikaset istutetaan takaisin samoihin vesistöihin. 

Kalojen ruokinta tapahtuu automaateilla tietokoneen ohjaamana. Ruokintaohjelma päivitetään tarpeen mukaan ja tietokoneen ohjelmisto muuttaa ruokinnan määrää kalojen kasvaessa ja lukumäärän muuttuessa. Viereinen ruokinta-automaatti toimii paineilmalla. Kone pyörittää rumpua, josta pudonnut rehu lentää painoilman avulla kaloille syötäväksi.

Luontoon istutettavilta taimenilta voidaan leikata rasvaevä pois. Tällöin kalastaja saadessaan merkityn kalan tietää, että kala on istutettu ja tarkoitettu saaliiksi. Ehjäeväiset ovat peräisin luonnonkudusta ja ovat kalakannan säilymisen kannalta arvokkaita. Kalastaja voi halutessaan päästää tällaisen kalan vapaaksi jatkamaan sukuaan.

 

 Laitosmies Jukka Kurtti esittelemässä allashallia, jossa kasvatetaan emokaloja.

Päivi Harju
Saija