01.07.2012

Puheenjohtajan kesäterveiset

 

Kesäkuun 2012 kalanistutukset saatiin päätökseen juhannusviikolla, kun RKTL toimitti Carlin – kalamerkeillä varustetut järvitaimenistukkaat Naruska-Kullajärvelle. Pienpoikasvaiheessa olevat, vuoden vanhat taimenet, istutettiin jo kesäkuun alkupuolella Yli-Kemin kalastusalueen toimesta Naruskajärven vesistöön kuuluvaan Kullaojaan, josta kalat aikanaan kulkeutuvat järvialueelle. Istutustiedote löytyy kotisivujemme ajankohtaista osiosta.

Luonnonkantaa olevien taimenten kasvatus pyyntikokoon on varsin haasteellista toimintaa, vaikuttavia tekijöitä ja muuttujia on useita eivätkä vuodetkaan ole veljiä keskenään. Kalojen kasvunopeudessa on huomattavia yksilöllisiä eroja saman kannan ja saman ikäluokan välillä, mikä näkyy selvästi istutuserän kalojen painoissa. Pienimmän Carlin – merkatun järvitaimenistukkaan paino oli 685g ja suurimman 1606g. Painoeroa on melkein kilo ja pituuseroakin 13cm, koko taimenerän keskipainon ollessa 879,94g. Se on reilut 10 % pienempi kuin vuosina 2011 ja 2010 toteutuneissa istutuksissa. RKTL:n mukaan viimevuoden vesiolosuhteet eivät olleet kasvulle otollisia ja toinen asiaan vaikuttava seikka on kalojen ikäluokka -08 eli kalat ovat ”vain” 4vuotta vanhoja. Pienempään istutuserään olisi ollut mahdollista lokata keskipaino kiloon, mutta 300 kalanerä on jo määrältään sen verran suuri, ettei 4vuoden kasvatustyö, olosuhteiden vaihdellessa, tuottanut aivan toivottua kilomäärää. Syksyn 2012 istutuksiin mennessä kasvatuksessa olevien kalojen keskipaino kuitenkin ylittänee kilonrajan.

Allekirjoittaneelle tuli yllätyksenä tieto siitä, että kalastusyhtymän suorittama pyyntikokoisen luonnonkantaa olevan taimenen istutustoiminta onkin kilo- ja kappalemääriltään varsin suurta toimintaa, vain Metsähallitus istuttaa Itä-Lapissa pyyntikokoista taimenta hieman enemmän omiin virkistyskalastuskohteisiinsa. Käytännössä olemme lähes tuplanneet pyyntikokoisen taimenistukkaan tarpeen ja kun niiden kasvatus vie vuosia (4-7vuotta), on istukkaista hieman niukkuutta. Tämän johdosta olemme joutuneet jakamaan tälle vuodelle suunnittelun istutuksen kahteen erään – toinen erä tulee syksyllä.

Miten ko. tietoon ja istutettuihin kalamääriin pitäisi suhtautua? Asialle lienee jokaisella mielipide, oli se sitten oma tahi naapurin. Tehtyjen vesi- ja kalatalousselvitysten perusteella taimentenistutusmääriä voisi jopa lisätä, kun ottaa huomioon osan kaloista siirtyvän jokivesiin ja kasvavan virkistyskalastajamäärän pyytävän oman osansa saaliiksi.

Kalastusyhtymän näkövinkkelistä olemme varsin hyvin onnistuneet kulkemaan kohti asetettua tavoitetta; edistämään järvialueen kalavesien käyttöä ja niiden hoitoa kalastuslain 1 § periaatteiden mukaisesti. Kalastajamäärät niin järvialueella kuin läheisillä jokivesillä ovat moninkertaistuneet parinvuoden takaiseen lähtötilanteeseen nähden. Yhä uusia virkistyskalastajia hakeutuu Naruskan kairaan ja mikä mukavinta ”kerran tänne löytäneet” palaavat yhä uudelleen.

Kalastusyhtymän soveltama malli, rahoittaa merkittäväosa kalanistutuksista mainostilamyynnillä ja tehdä istutustoiminnasta julkista sekä kaikille mahdollista, on herättänyt mielenkiintoa ympäri Suomenniemen. Pyyntikokoisen kalan istutustoiminta ja sitä myötä parantunut saalisvarmuus onkin varmin keino saada virkistyskalastajat liikkeelle. Allekirjoittanut on saanut lukuisia yhteydenottoja konseptin soveltamiseksi eri kalastuskohteisiin. Onpa asian ympärille viritelty kuntavetoisia kalastusmatkailuhankkeitakin, joten ainakin jonkinasteisesta myönteisestä kalavesienkäytön edistämisestä voidaan puhua. Aika näyttää mihin eri hankkeissa päädytään.

Hyviä esimerkkejä mihin pontevalla määrätietoisella työllä voidaan päästä, löytyy mm. Kainuusta, jossa julkisinvaroin on kehitetty koskikalastuskohteita, istuttamalla ”tutkimustaimenia” koskivesien kalastuspooleihin. ks. www.ekokosket.fi .Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta alueen matkailuyritysten ja matkailusta hyötyvien yritysten matkailutulo lisääntyy merkittävästi ja matkailun kasvaminen lisää työpaikkoja. Samantapaisia koskikohteita, kenties virtuaalimaailmalla täydennettynä soisi Itä-Lapistakin löytyvän.

Kalastuslaista
Uudistettu kalastuslaki astui voimaan huhtikuussa 2012. Muutoksia aiempaan tuli etenkin kalojen ja rapujen vähimmäismittasäädöksien noudattamisvelvollisuuteen ja määräykseen laskea vähimmäismittaa pienempi kala tai rapu välittömästi takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Määräys koskee myös täysimittaista kalaa tai rapua, jos se on pyydetty; 1) rauhoitusaikana, 2)kielletyllä pyydyksellä tai 3)kielletyllä kalastustavalla.

Pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Sen lisäksi pyydyksiin tulee lisäksi merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä.

Vähimmäismittasäädöksissä alamittaisen saaliin laskeminen elävänä tai kuolleena takaisin veteen selkeyttää kalastuksenvalvontatyötä. Laki on kaikille sama, joten sitä noudatettakoon. Jottei Naruska-Kullajärvellä kelluisi kuolleita taimenia kovin paljoa, kalastusyhtymä on päättänyt laskea taimenen alamitan järvialueella 45 senttimetriin (aiemmin 50cm). Jokialueellahan virallinen alamitta on 40cm. Alamitan laskeminen on hieman ristiriidassa tavoitteeseemme, jossa pyritään saamaan aikaan kutukelpoinen ja -kykyinen taimenkanta Naruskan vesistöön. Vaihtoehtona on verkkokalastuksen osalta poistaa alin solmuvälialue 30mm tai alle kokonaan pois käytöstä ja sallia vain 50mm ja sitä yli olevat verkot. Moni virkistyskalastaja on toivonut koko verkkokalastuksen kieltämistä järvialueella, mutta siihen ei ainakaan tässä vaiheessa ole tarvetta, koska piensiika- ja ahvenkantaa olisi edelleen saatava harvennettua.

Uuden kalastuslainhengen mukaisesti kalastaja on myös itse velvoitettu selvittämään kalastuslupa-asiat, -säädökset ja alueen mahdolliset kalastusrajoitukset ennen kalastamiseen ryhtymistä, enää ei voi vedota ”tietämättömyyteen”.

Kalastuksenvalvontaan on tullut myös uusia säädöksiä ja lakeja. Valvontaoikeus säilyy edelleen kalavedenhaltijan oikeutena, alueelle myytävien omien lupein osalta ja valvontaoikeus muun lupakäytännönosalta on vain asianmukaisen kalastuksenvalvojan koulutuksen ja tutkinnon suorittaneilla kalastuksenvalvojilla. Kalastusyhtymällä on tätä kirjoittaessa 2 virallisen koulutuksen ja hyväksynnän saanutta kalastuksenvalvojaa – kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Kalastusyhtymä antaa mielellään lisätietoja lupa- ja kalastusasioissa sekä pyydysten merkitsemisessä.

Kesätapahtumista
Aikataulu- ja työkiireiden johdosta kesätapahtumista toteutetaan vain patikkaretki Sorsatunturille lauantaina 8.9.2012. Lähtö Kojamorannasta aamulla klo 7 ja paluu n. klo 19 -20 aikoihin.

Naruskajärvellä sateisena sunnuntaiaamuna 1.7.2012

Kari Kivelä
puheenjohtaja
Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä