Kalastusyhtymä

Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on alueen viiden mökkiläisen syksyllä 2009 perustama yhteisö, jonka tavoitteena on edistää järvialueen kalavesien käyttöä ja niiden hoitoa kalastuslain 1§ periaatteiden mukaisesti.

Kalastusyhtymä (alv.rek.) on vuokrannut kalastusoikeuden 20 vuodeksi, 1.1.2010–31.12.2029, vesialueen omistajilta ja siten yhtymällä on kalastusoikeuden haltijana kalatuslaissa mainitut velvollisuudet, mutta myös oikeudet järvialueella tapahtuvaan kalastukseen ja sen järjestämiseen. kts. Kalastusluvat >

Taustaa kalastusyhtymälle

Naruska- ja Kullajärven ympärille on noussut vuosien saatossa runsas mökkikanta (>50), sekä yhteismetsän että valtion maiden puolelle. Pitkin Naruskajokivartta on myös mökkejä (>50) ja lisää mökkitontteja (49) on juuri kaavoitettu Naruskajoen varteen yhteismetsän toimeksiannosta. Alue kokonaisuudessaan on siis erä- ja kalamiesten sekä muiden matkailijoiden suosiossa.

Järvialueen kalakantana on luontaisesti siika, ahven, muikku, made, hauki ja kiiski sekä harjus ja taimen. Sen lisäksi vesialueen omistajat ovat istuttaneet vuosittain järvialueelle pohja- tai vaellussiikaa 700–1600 kpl, jonka on oletettu menestyvän ja kasvavan järvessä.

Istutuksista ja luontaisesta kalakannasta huolimatta järven kalansaalis ei ole kuitenkaan lisääntynyt eikä oletettua kalakoon kasvua tapahtunut. Päinvastoin, mökkiläisten saama kalansaalis on vähentynyt ja saaliskalan koko pienentynyt.

Järven todellisen tilan ja kalakannan selvittämiseksi tehtiin mökkiläisten aloitteesta ja osin kustantamana vuoden 2009 aikana perustutkimus järven tilasta, yhteistyössä Sallan Yhteismetsän, Metsähallituksen ja YliKemin kalastusalueen kanssa. Perustutkimuksen toteutti Lapin Vesitutkimus Oy, FM Jyrki Salo ja se sisälsi vesinäytteiden otot (2.4. ja 5.8.) sekä koekalastuksen elokuun alussa NORDIC- yleiskatsausverkkomenetelmään perustuen. Koeverkkosarjan rinnalla pyynnissä käytettiin myös solmuväliltään harvoja verkkoja eliminoimassa mahdollista kalaston kokojakauman vääristymää yksin yleiskatsausverkkomenetelmää käyttäen.

Tehtyjen selvitysten perusteella järven vedenlaatu on hyvä, kokonaisravinnepitoisuudet karun vedenlaadun tasolla ja laatuluokaltaan klorofyllipitoisuus on erinomaisella tasolla. Järven kalasto on kokoluokaltaan varsin pientä, siika kääpiöitynyt (tuppisiika) ja petokalojen osuus vähäinen. Pienikokoinen ahven ja muikku käyvät molemmat ravintokilpailua planktonia ravintonaan käyttävän Naruska- ja Kullajärven yleisimmän siikamuodon kanssa. Pohjasiikojen vähäinen määrä saalissa, jatkuvista istutuksista huolimatta, viittaa istutusten huonoon tuottoon.

Tutkija toteaa järven kalataloudellisen kehittämisen olevan mahdollista. Hän suosittaa pikkusiian ja ahvenen tehokkaampaa pyyntiä esim. harvoilla muikkuverkoilla tai nuottaamalla. Lajijakauman oikaisemiseksi järveen voisi istuttaa järvitaimenta, mikä osaltaan vaikuttaisi myös muiden saalislajien kantoihin ja mahdollisesti myös kasvunopeuksiin. Järvissä on riittävästi ravintoa taimenelle niin muikun kuin pienikokoisen siiankin muodossa ja myös taimenen luontainen lisääntyminen alueen virtavesissä onnistuu. Siian istutuksissa tulisi suosia nopeampikasvuisia kantoja, tällainen olisi järvikuituinen järvisiika.

Esitetyt toimenpiteet vaativat pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja ennen kaikkea aktiivisuutta sekä intressiä asiaa kohtaan, jotta järven kalakanta saadaan mielekkääksi virkistys- ja kotitarvekalastusta varten.

Yhteisissä neuvotteluissa Metsähallituksen, Yhteismetsän, kalastusalueen ja mökkiläisten kesken todettiin intressin, aktiivisuuden ja pitkäjänteisyyden parhaiten kohtaavan mökkiläisten taholla. Ja kun asiaa katsoo yleisluonteisesti, on selvää, etteivät em. "yhteisöluontoiset instanssit" ole välttämättä, rajattuine määrärahoineen, säännöksineen ja muine resursseineen, parhaita täsmäkohteiden kuntoon laittajia.

Esitetyn haasteen vastaan ottivat

Martti Järvelä, Heikki Karkkola, Raimo Kunnari, Erkki Tampio  ja Kari Kivelä

Uutta!

Osta kalastuslupa verkosta!

Voit ostaa viehe- ja verkkolupia nyt myös netistä. Kalastusyhtymä on tehnyt sopimuksen Kalanet Oy:n kanssa, jonka verkko- ja mobiilipalvelusta www.kalakortti.com voit ostaa tarvittavat luvat 24/7-periaatteella. Kalanet Oy perii luvasta toimitusmaksun: vieheluvat 3,5 €/kpl ja verkkoluvat 1-5 merkkiä 5 € ja yli 5 kappaletta 7 €.

www.kalakortti.com

Tee ekoteko!

Istuta oma järvitaimen Naruskaan!

Voit ostaa itsellesi tai yrityksellesi nimikkotaimenia, jotka istutetaan Naruskajärveen, ja seurata virtuaalijärvessä kalojesi vaiheita. Tee oikea ekoteko!

Lue lisää

"Kalasta" hiirellä

Tutustu Virtuaalijärveen!

Virtuaalijärvi näytössä

Siirry Virtuaalijärvelle