Luonto

Itä-Lappi kuuluu Peräpohjolan–Lapin-maisemamaakuntaan, jakautuen Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun (Kemijärvi, Pelkosenniemi) ja Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseutuun (Savukoski ja Pohjois-Salla).

Naruskajärven lähiympäristö on jyrkästi kumpuilevaa vaara-aluetta ja pohjois-itäisiltä osilta tunturialuetta: Värriötunturit–Tuntsan tunturit–Sorsatunturi. Vaarojen ja tuntureiden väleissä luikertelee jokia, pieniä puroja ja jyrkät jokilaaksot sekä kurut ovat tavallisia. Suot ovat yleensä vaarojen ja puronvarsien välisiä pienalaisia aapasuojuotteja.

Sorsajoen alkulähteillä
Sorsajoen alkulähteillä

Metsät ovat melko karuja ja harvahkoja mäntyvaltaisia variksenmarja-puolukkatyypin sekä variksenmarja-mustikkatyypin sekametsiä. Laaksoissa ja puron varsilla kasvaa kuusivaltaisiakin metsiä. Ylempänä tuntureilla on tunturikoivikkoa ja lakialueilla puutonta paljakkaa.

Sorsatunturi +629 m, Itä-Lapin korkein tunturi
Sorsatunturi +629 m, Itä-Lapin korkein tunturi

Itä-Lappi kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen ja alueella vallitsee lämpöoloiltaan mantereinen, mutta kosteusolosuhteiltaan merellinen ilmasto. Vuoden keskilämpötila on -1 °C ja sademäärä 550–600 mm.

Termisen kasvukauden pituus (lämpötila on 5 asteen yläpuolella) Naruska-Kullajärven korkeudella on n. 90 vrk ja termisen kasvukauden keskilämpötila + 11 °C. Pysyvä lumi- ja jääpeite tulee keskimäärin 31.10. ja se häviää keskimäärin 20.5. (Suomen kartasto 1987). Kasvien kasvua ja kehitysrytmiä säätelevän tehoisan lämpötilan summa on + 650 °C – 800 °C.

Suomen kovin pakkaslukema kirjattiin viime vuosisadalla vuonna 1999 Kittilän Pokassa. SE-pakkaslukemat 51 astetta mitattiin yöllä 27.1.1999.

Pakkaslukemat muualla Lapissa tuona samana yönä olivat: Kittilä Pulju -50,0 (ennätys), Inari Ivalo -48,9 (e), Inari Nellim -48,7 (e), Sodankylä observatorio -48,3, Sodankylä Lokka -48,0 (e), Enontekiö Palojärvi -47,6 (e), Utsjoki Kevo -46,2, Inari Sevettijärvi -46,3 (e), Salla -45, Kuusamo -43,5.

Siihenastinen ennätyspakkanen oli ollut Sallan Naruskalla 50,4 astetta 6. tammikuuta 1985. (Ilmatieteenlaitos / Naruskan yksikkö)

Pohjoisen pallonpuoliskon kylmin arvo on Itä-Siperian Oimjakonissa mitattu -72 astetta talvella 1938. Maapallon kylmin arvo, -89,1 astetta, on mitattu Antarktiksella Vostokin tutkimusasemalla heinäkuussa 1983.

Alueen ilmanlaatu on hyvä ja sen keskimääräiset rikkidioksidi- ja typpioksidipitoisuudet ovat alhaisia. Itä-Lapin ilman laatua kuormittavat kuitenkin lyhytaikaiset korkeat rikkidioksidipitoisuudet, jotka johtuvat Murmanskin alueen nikkelisulattojen rikkipäästöistä.

Itä-Lapin kallioperä on Suomen vanhimpia kallioperiä ja se kuuluu Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen, joka on yksi Euraasian mantereen vanhimmista osista. Vastaavia kilpialueita sijaitsee mm. Kanadassa, Länsi-Australiassa, Etelä-Amerikassa ja Intiassa. Tämä Itä-Lapin arkeeinen kallioperä on muodostunut noin 3100 - 2700 miljoonaa vuotta taaksepäin. Syntyneet kivilajit ovat pääasiassa gneissejä, migmatiitteja ja graniitinsukuisia kivilajeja.

Pirunkirkko sijaitsee UKK-reitin varrella Auermajoen latvoilla!
Pirunkirkko sijaitsee UKK-reitin varrella Auermajoen latvoilla!

Naruska-Kullajärven seutu kuuluu Pohjois-Sallan paliskunnan (2132 km2) alueisiin ja porot ovatkin alueen yleisin ja näkyvin eläin. Alueen suurpedot; karhu, ahma, susi ja ilves ottavat osansa porokarjasta, myös maakotka kykenee poronvasan tappoon.

Itä-Lapista on tavattu n. 250 lintulajia, joista suurin osa on muuttolintuja, lähes 130 lajia. Paikkalintuja on n. 40 lajia ja satunnaisia 80 lajia.

Metsäkanalinnut; metso, teeri, riekko ja pyy viihtyvät alueella hyvin ja niiden metsästys on yhdessä karhun sekä hirven metsästyksen kanssa metsästäjien suosiossa.

Vesilinnusto on harvalukuisempi, mutta alueella esiintyy koko maassa yleiset lajit, kuten tavi, sinisorsa, tukkasotka ja telkkä. Alueen suoalueet ovat metsähanhien pesimä- ja levähdysalueita. Laulujoutsenparvet ovat tavallinen näky Naruskajärvellä.

Päiväpetolinnuista maakotkan ohella alueella pesii mm. sinisuohaukka, piekana, sääski, kana-, varpus- ja tuuli-, sekä muuttohaukka.

Uutta!

Osta kalastuslupa verkosta!

Voit ostaa viehe- ja verkkolupia nyt myös netistä. Kalastusyhtymä on tehnyt sopimuksen Kalanet Oy:n kanssa, jonka verkko- ja mobiilipalvelusta www.kalakortti.com voit ostaa tarvittavat luvat 24/7-periaatteella. Kalanet Oy perii luvasta toimitusmaksun: vieheluvat 3,5 €/kpl ja verkkoluvat 1-5 merkkiä 5 € ja yli 5 kappaletta 7 €.

www.kalakortti.com

Tee ekoteko!

Istuta oma järvitaimen Naruskaan!

Voit ostaa itsellesi tai yrityksellesi nimikkotaimenia, jotka istutetaan Naruskajärveen, ja seurata virtuaalijärvessä kalojesi vaiheita. Tee oikea ekoteko!

Lue lisää

"Kalasta" hiirellä

Tutustu Virtuaalijärveen!

Virtuaalijärvi näytössä

Siirry Virtuaalijärvelle