Metsästys
Karhunmetsästys
Karhunmetsästys tapahtuu vuosittain kiintiöpyyntinä maa- ja metsätalousministeriön määrittämien kiintiöiden rajoissa ja se toteutetaan ns. keskeytysmetsästyksenä eli alueellisten kiintiöiden tullessa täyteen riistanhoitopiiri lakisääteisesti keskeyttää karhunmetsästyksen. Kiintiöissä on huomioitu kestävän verotuksen periaatteet ja ne perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen karhukanta-arvioihin. Suomessa elää noin 1000 karhua.
Poronhoitoalueen itäiseen kiintiöalueeseen kuuluvat poronhoitoalueen kahdeksan itäistä kuntaa eli Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Kuusamo ja Suomussalmi. Läntiseen alueeseen kuuluivat kaikki muut poronhoitoalueen kunnat.
Kuva; Karhunjälki 3.9.2011 Vaarinkehuman kämpän jälkeen olevalla polulla, polku/kelkkareitti johtaa Sorsatunturille.
Itäisen poronhoitoalueen karhukiintiöt;
| Karhuluvat | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 |
| Kiintiö - kpl | 30 | 45 | 45 | - | - | - |
| Kaadot - kpl | 30 | 43 | 27 | - | - | - |
| Kaato % | 100% | 95,6% | 60% | - | - | - |
| Naaras-osuus % | 46% | 32,6% | 33,3% | - | - | - |
Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa vuoden karhunmetsästyskiintiöistä yleensä elokuun alussa. Kunnissa joissa on ns. vapaa metsästysoikeus, paikalliset eivät tarvitse karhunpyyntiin erillistä lupaa. Ulkopaikkakuntalaiset tarvitsevat aina valtion maille Metsähallitukselta karhunmetsästysluvan, lupa oikeuttaa yhteen kaatoon. Hanki suurpetolupa.
Pyyntioikeuden lisäksi kaikilla karhunmetsästäjillä täytyy olla voimassa oleva ammuntakoe, jonka voi suorittaa esim. hirvenammuntakokeen yhteydessä.
Karhunpyyntikiintiön tilannetta poronhoitoalueella voi seurata Suomen riistakeskuksen Lapin aluetoimiston karhupuhelimesta 016-3790086, johon tehdään karhunkaatoilmoitukset puhelinnauhoitteen ohjeen mukaisesti. Puhelinviestiin ilmoitetaan 1) kaatajan nimi, osoite ja puhelinnumero, 2) kaatopäivä, 3) kaadetun karhun sukupuoli, 4) kaatopaikan maastonnimi, kunta ja lähin kylä. Myös kaatopaikan GPS-koordinaatit on hyvä tallentaa, mikäli GPS-laite on mukana. Kiintiön tultua täyteen Suomen riistakeskuksen on VNa 169/2011 7§:n mukaisesti määrättävä karhunmetsästys alueella lopetettavaksi. Pyyntikiintiön täyttymistä voi seurata myös netistä http://www.riista.fi/karhukiintiö
Itäisen poronhoitoalueen karhusaalisjakauma kunnittain;
| Kunta | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 |
| Inari | 7 | 5 | 9 | - | - | - |
| Kemijärvi | 0 | 0 | 0 | - | - | - |
| Kuusamo | 1 | 6 | 3 | - | - | - |
| Pelkosenniemi | 0 | 1 | 0 | - | - | - |
| Salla | 9 | 6 | 5 | - | - | - |
| Savukoski | 2 | 9 | 2 | - | - | - |
| Sodankylä | 0 | 1 | 2 | - | - | - |
| Suomussalmi | 11 | 15 | 6 | - | - | - |
| Yhteensä | 30 | 43 | 27 | - | - | - |
Naruska-Tuntsan kairat ovat tunnettua karhujen asuinaluetta ja elinpiiriä. Karhu on varovainen ja ihmistä välttelevä eläin, mutta silloin tällöin reitit kohtaavat. Näin kävi viime kesänä eräälle Naruskajärven mökkiläiselle, kun hän saunaa lämmitellessä lähti pienelle juoksulenkille. Karhu tuli tienpäällä vastaan kahden pentunsa kanssa, Aitatsivaaran kupeessa, vajaan kilometrin päässä mökistä. - Kyllä siinä juoksijalla oli sopivasti hiki saunalle palatessa...
Isossa kuvassa; uroskarhuntassu, leveys 15cm, karhun teuraspaino 157kg ja matkanpää 27.9.2009 Kuutsivaara, ampujana ja saamamiehenä Venne Saariniemi, Kotala.
Pikkukuvassa; Karhunjälki 3.9.2011 Vaarinkehuman kämpän jälkeen olevalla polulla, polku/kelkkareitti johtaa Sorsatunturile.
Hirvenmetsästys
Hirvitiheydet ovat olleet Itä-Lapissa viimevuosina runsaat, jopa niin että hirvet ovat tärvelleet taimikoita ennätyksellisen paljon. Yksityismetsissä tehdyt vahinkoarviot ovat moninkertaistuneet edellisvuosista.
Jahtikaudella 2009 Kemijärven, Sallan, Pelkosenniemen ja Savukosken alueille myönnettiin yhteensä 2300 aikuisen ja 989 vasan hirvenkaatolupaa. Yksin Sallan alueella hirvilupien määrät olivat 789 aikuista ja 478 vasaa. Jahtikaudelle 2010 hivilupakiintiöitä nostettiin n.10% Itä-Lapin kuntien alueella. Sallassa kaadettiin vuonna 2010 yhteensä 1349 hirveä, 844 aikuista ja 505 vasaa, kattoprosentin ollessa 90%.
Valtion maille on mahdollista hakea hirvenpyyntilupia Metsähallitukselta, jos omaa maata tai seuraa ei ole. Tammikuussa 2010 metsästäjät hakivat alueita ensi kertaa sähköisellä hakujärjestelmällä
Sallan ja Värriön yhteismetsän hirviluvat tulevat myyntiin kesän korvalla, kunhan riistanhoitopiiri vahvistaa lupamäärät.
Parhaiten pääset hirvimetsälle ostamalla hirviluvan Sallan yhteismetsältä. Kaudelle 2010 myynnissä oli 57 aikuisen ja 38 vasan hirvilupaa, pyyntialueen koko n. 55 000 ha. Hinnat 1300 / 500 euroa per lupa. ks. Sallan yhteismetsä.
Toinen vaihtoehto hirvilupien ostoon on Värriön yhteismetsä, joka myy tarjousten perusteella vuosittain hirvilupia Värriön yhteismetsän alueelle, pinta-ala 18 098 ha. Lupia kaudelle 2010 oli 15/6. Hirvenpyytäjillä on mahdollisuus majoittua alueella olevalle Pölökkykämpälle tai Värriöjokivarressa olevaan Värriön pirttiin. Lupatiedustelut 0400 360 838 / Harju Raimo.
Lintujahdit
Syksy 2012
Syksyn 2012 kanalintulupien myynti valtionmaille on viimevuosien tapaan porrastettu sekä ajallisesti että alueellisesti. Pyynnin pituus ja kiintiöt tarkentuvat kesän riistakolmiolaskennoissa. Uuden riistahallintolain (astui voimaan 1.3.2011) mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi syksyllä annettavalla asetuksella kieltää tai rajoittaa riistaeläinlajien metsästystä. Tarkista metsästysajat aina ennen metsästystä sivuilta www.riista.fi tai www.mmm.fi.
Sallan alueen luvat tulevat myyntiin ke 6.6. ja ke 22.8. Lupia voi alkaa ostaa ilmoitettuna päivänä puhelinpalvelusta klo 8 aamulla, nro 0203 44 122. Lupia myydän aloituspäivästä alkaen niin kauan kuin kiintiötä riittää. Lupamyynnin aloitiuspäivänä verkkokauppa avataan klo 10:00. Verkkokaupalle ei ole omaa kiintiötä. Verkkokauppaan lupaostoksille pääset tästäosoitteesta http://www.villipohjola.fi.
3611 Naruska-Tuntsa, 150 835 ha
3612 Vilma-Savina, 75 920 ha.
Sallan Yhteismetsä
Sallan yhteismetsä myy alueelleen kanalintulupia. kts. http://www.sallanyhteismetsa.fi
Yhteismetsän tontin vuokraajilla ja ostajilla mahdollisuus metsästää yhteismetsän alueella (58.300 ha). Osakasluvat myydään toimistolta, toimisto avoinna maanantaisin. Luvat voi tilata myös postitse. Metsästyksen vierasluvat voi ostaa osoitteesta www.villipohjola.fi.
Sallan yhteismetsän alueet luovat upeat ja monipuoliset puitteet metsästykselle ja sen ohessa koettaville muille luontoelämyksille. Sallan yhteismetsän alueet ovat jakautuneet eri puolille Sallaa viidelle suurelle palstalle, sekä pienemmille ostopalstoille.
Kuvaukset palstoista:
NARUSKAN PALSTA (23 500 ha) sijaitsee Pohjois-Sallassa Venäjän rajalla. Rajavyöhykkeellä metsästys on kielletty. Palstan metsistä noin kolmasosa on vanhoja metsiä. Hakkuutoiminta alueella on vilkasta.
TENNIÖN PALSTA (1 900 ha) sijaitsee Pohjois-Sallassa Naruskan palstan etelä puolella. Palstan pinta-alasta yli puolet on rajavyöhykkeellä, jossa metsästys on kielletty. Palstan puusto on pääosin 40 - 50 v. nuoria mäntymetsiä.
JAURUN PALSTA ( 6 200 ha) sijaitsee Keski-Sallassa. Palstan metsät enimmäkseen 10 - 30 vuoden ikäisiä istutustaimikoita. Vanhoja metsiä pinta-alasta noin 15 %.
PORTIN PALSTA (13 700 ha) sijaitsee Luoteis-Sallassa Kemijärven rajalla. Palstan puusto on enimmäkseen nuoria, 40 - 60 vuoden ikäisiä kasvatusmetsiä. Vanhoja metsiä on palstan etelä osassa sekä pieniä alueita muualla.
OULANGAN PALSTA (6 100 ha) sijaitsee Etelä-Sallassa Kuusamon ja Posion rajalla. Palstan puusto on 20 - 50 vuoden ikäisiä mäntymetsiä. Vanhoja metsiä on palstalla hyvin vähän.
OSTOPALSTAT ( n. 6 000 ha) sijaitsevat eri puolilla Sallaa. Pinta-ala vaihtelee 5 - 200 hehtaaria. Suurimmilla palstoilla metsästys onnistuu. Esimerkiksi Sallan kirkonkylän läheisyydessä on yhteensä yli 1 000 hehtaaria ja osa palstoista on isohkoja.
RAUHOITUSALUEET Yhteismetsä rauhoittaa osan alueista pienriistanpyynniltä
HUOM! Osa metsäautoteistä voi olla suljettuna puomeilla ympäri vuoden.