05.04.2016

Kalaveden hoitoa

Ennen Kemijoen patoamista merelliset vaelluskalat nousivat myös Naruskan vesistöihin. Lohi, meritaimen sekä vaellussiika toivat merkittävän lisän Itä-Lapin ruokapöytiin ja toimeentuloon. Kemijoen lohi tapettiin sukupuuttoon voimayhtiöiden toimesta suunnitelmallisesti, piittaamatta ympäristöstä ja alueen ihmisistä.

Isohaaran voimalaitos valmistui 1949 toimimattomalla kalatiellä. Seuraavan voimalaitoksen, Petäjäskoski 1957, valmistumisen aikaan jokiyhtiöt näyttivät toteen, ettei lohta ja muuta vaelluskalaa enää Kemijokeen nouse, joten kalatieasiatkin voidaan unohtaa. Uskomatonta mutta totta – viranomaiset siunasivat lohen kuoleman ja sen jälkeen Kemijoen voimalaitoksiin ei kalateitä ole lupaehdoissa vaadittu. Lähes kymmen vuotta kestänyt nousukalan puute johti täydelliseen sumutukseen koski- ja lohikorvauksissa ja niitä perusteltiin jokiyhtiöiden toimesta pieniksi, aina oikeuslaitosta myöten. Tietämystä ympäristövaikutuksista oli varmuudella kaikilla osallisilla. Kävi niin kuin nykyisinkin, tavallisen kansan tietämys ei ole samanveroista yhtiöiden ja politrukkien kanssa.

Aiheutuneisiin kalatalousvahinkoihin nähden Kemijoen vesistön nykyinen kalatalousvelvoite, reilu miljoona (1) euroa, on todettu rahalliselta arvoltaan 5-7 kertaa liian pieneksi (RKTL 2014, Orrel, Marttila ym.). Voimalaitosyhtiöt kiistävät tämän, mutta luottavat kuitenkin itse samalta tutkimuslaitokselta tilattuihin muihin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Suomen lainsäädännön periaatteisiin sisältyy, että ympäristövahinkojen aiheuttaja on vastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Myös vesilain mukaan kalatalousvelvoitteen on täysimääräisesti kompensoitava aiheutettu kalatalousvahinko. Jos vahinkoa ei voida toimenpitein kompensoida, on suoritettava täysimääräiset rahalliset korvaukset aiheutetuista vahingoista.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Timonen on todennut moneen kertaan, että vesivoimasta tulee kannattamatonta, jos kalatalousvelvoitteita nostetaan. Mikäli tuo on totta, on yhtiön toiminta perustunut jo alun alkaen jokivartisten toimijoiden riistoon ja hyväksikäyttöön. Kalatalousvelvoite on viimeksi tarkistettu 1980, joten vaelluskalat ovat kompensoineet Kemijoki Oy:n tulosta 36 vuoden aikana 144 - 216 miljoonaa euroa. Ympäristöystävällistä ja vastuullista energiaa sekä eettistä osingonjakoa – eikö totta!

Ympäristötietous ja ekologisuuden vaatimukset ovat lisääntyneet viimevuosina. Ihmisten ympäristövastuullisuuden kehittyessä on myös noussut tarve muokata yhteiskunnan rakenteita ympäristövastuullisempaan suuntaan. Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin vesistöihin ja kalatieasiat ovat saaneet vastuulliset kansalaiset, osakaskunnat ja kalastusalueiden toimijat liikkeelle koko Suomen alueella - tälle keväälle Kymijoki saa Kotkan Korkeakoskelle betoniportaisen kalatien.

Valtakunnan ylimpiä päättäjiä on vuosikausia herätelty vaelluskala-asiassa. Julkisuus ja paine päättäjiä kohtaan ovat tuoneet viimeisimpään valtioneuvoston budjettiin pienen määrärahan vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseen. Vuosille 2016-2018 varatusta yhteensä 7,0 miljoonan euron määrärahasta kilpailevat koko Suomen vaelluskalat. Vanha systeemi pyörii jälleen; veronmaksajille sälytetään jokiyhtiöiden korvausvelvollisuudet! Kaiketi vesivoima on todella kannattamatonta. Olisiko kannattamaton business lopetettava ja joet vapautettava vaelluskaloille ja jokivartisten käyttöön?

Kalavesien hoitoon kuuluu huolehtia veden laadusta, ympäristöstä, kalaston laadusta ja määrästä. Kalavesien hoitoa on myös kalastuksen järjestäminen ja ohjaaminen. Kalastuslaissa kalastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoitaminen on osoitettu vedenomistajan tehtäväksi. Vuokravesissä vedenomistaja yleensä siirtää kalastuksen järjestämisen ja kalakantojen hoitotyön kalavedenvuokraajan vastuulle. Kalavesien hoidon keskeisinä tavoitteina on kalavarojen kestävä käyttö ja kalojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen. Tavoitteisiin tulisi pyrkiä ensisijaisesti kalastusta ohjaamalla ja kunnostamalla kalojen elinympäristöä. Mikäli nämä toimet eivät riitä, kalastusmahdollisuuksia voi parantaa istuttamalla kaloja.

Tervehdin suurella ilolla Naruskan osakaskunnan käynnistämää Naruskajoen kalaston kehittämishanketta. Osakaskunta on laatinut Naruskajoelle kalaston käyttö- ja hoitosuunnitelman vuosille 2016-2020 sekä joelle kalastussäännön ja toimeenpannut hoitosuunnitelman mukaiset kalastusrajoitukset. Harjuksen alamitta on nostettu 35 cm:iin ja harjukselle on asetettu koko joen kattava kuturahoitus huhtikuun alusta toukokuun loppuun. Tämän lisäksi Naruskajoen alaosalle Suukosken ja Siekakönkään väliselle alueelle on asetettu marraskuun alusta toukokuun loppuun ulottuva pilkkikielto. Pilkintää rajoittamalla turvataan harjuksen ja taimenen kasvuylikalastusta, mikä tarkoittaa, että liian nuorten kalojen kalastuksen seurauksena harjusten ja taimenen keskikoko pienenee ja lisääntymisteho heikentyy sekä nopeakasvuisten kalojen osuus kannasta pienenee. Pilkkikiellon vaikutuksia kalastoon seurataan ja saatujen tulosten perusteella hoitotoimia voidaan ulottaa myös joen keski- ja yläosalle.

Naruskan osakaskunnan tiedote ja KHS, lisäinfoa www.naruskanosakaskunta.com

Tiedote Naruskajoen kalastusrajoituksista.

Naruskajoen kalaston käyttö- ja hoitosuunnitelma.

Naruskajärven kalastuksesta ja kalastusluvista löydät lisätietoa toisaalta tästä sivustosta.

Tuhottujen kalavesien ja kalakantojen elvyttäminen jää liian usein haitankärsineiden kalavedenomistajien tehtäväksi. Oikea vastuu asiasta on voimalaitosyhtiöillä. Kalatalousviranomaisilla on lain mukaan valvottava yleistä kalatalousetua. Kemijoen vesistön osalta näyttö kalatalousvelvoitteen muutostarpeesta suuremmaksi on kiistaton. Vesialueiden omistajien ja osakaskuntien olisi yhteistyössä kalastusalueiden kanssa ryhdyttävä vaatimaan viranomaisilta todellisia toimia kalatalousvelvoitteen ajan tasalle saattamiseksi. Viiden miljoonan (5) euron pottia kalaveden hoitoon ei liene vedenomistajilla varaa jättää hyödyntämättä.

Arvatenkin prosessi on pitkä ja sen tähden kansalaisten vapaaehtoistyö kalaveden hoidossa on tärkeää. Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä jatkaa edelleen järvitaimenprojektia – istuta oman järvitaimen Naruskaan. Olemalla mukana taimenprojektissamme vaikutat konkreettisesti ja näkyvästi kalakantojen lisäämiseen, ei vain Naruskajärven vaan myös koko Naruskan vesistön alueella. Ohjeita osallistumiseen löydät kotisivuiltamme.

Toivon kaikelle kalaveden hoitotyölle menestystä!

5.4.2016

Kari Kivelä
puheenjohtaja
Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä
Uutta!

Osta kalastuslupa verkosta!

Voit ostaa viehe- ja verkkolupia nyt myös netistä. Kalastusyhtymä on tehnyt sopimuksen Kalanet Oy:n kanssa, jonka verkko- ja mobiilipalvelusta www.kalakortti.com voit ostaa tarvittavat luvat 24/7-periaatteella. Kalanet Oy perii luvasta toimitusmaksun: vieheluvat 3,5 €/kpl ja verkkoluvat 1-5 merkkiä 5 € ja yli 5 kappaletta 7 €.

www.kalakortti.com

Tee ekoteko!

Istuta oma järvitaimen Naruskaan!

Voit ostaa itsellesi tai yrityksellesi nimikkotaimenia, jotka istutetaan Naruskajärveen, ja seurata virtuaalijärvessä kalojesi vaiheita. Tee oikea ekoteko!

Lue lisää

"Kalasta" hiirellä

Tutustu Virtuaalijärveen!

Virtuaalijärvi näytössä

Siirry Virtuaalijärvelle