28.04.2017

Elinkeinojen luontosuhteet

Ylinen Kemijoki kattaa sivujokineen yhteensä noin 6000 vesikilometriä. Vesialue on puhtautensa vuoksi yksi Suomen parhaimmista taimenten, tammukoiden ja harjusten lisääntymisaluista, jossa myös lohi on aikoinaan hääjuhliaan viettänyt. Itä-Lapin alueen erämainen luonto on vertaansa vailla. Jokien latvavesillä on vielä jäljellä alkuperäistä Yli-Kemin kantaa olevaa taimenta ja löytyypä jokivesistä myös raakkua.

 

”Luonto on kuitenkin Lapissa jatkuva konfliktin aihe, koska eri elinkeinojen luontosuhteet eivät kohtaa”. Näin toteaa Lapin Yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen yliopistolehtori Leena Suopajärvi, pohtiessaan luontosuhteen pohjoista problematiikkaa omissa tutkimuksissaan. 2001b Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailujen kentät ja merkitykset Lapissa sekä 2001a Luontosuhteen pohjoinen problematiikka.

”Matkailu markkinoi Lappia mahdollisuudella puhtaan ja aidon luonnon kokemiseen ja elämykseen, perinteisille luonnonkäyttömuodoille luonto on elintila ja luonnon tehokäyttö näkee luonnossa luonnonvaroja”.

Kalavesien ja kalakantojen hoitotyön kannalta suurimmat ristiriidat Itä-Lapissa aiheuttavat vesivoima- ja kaivosrakentaminen sekä metsäteollisuus.

Lapin liitto hakee ympäristöministeriöltä ja edelleen valtioneuvostolta lupaa poiketa Natura-alueesta Kemijoen yläjuoksulla Kemihaaran soiden alueella. Tavoitteena on saada maakuntakaavaan merkintä, joka mahdollistaisi altaan rakentamisen Kemihaaran soiden Natura-alueelle tulvasuojelua ja vesivoimalaitosta varten. Allas sijoittuisi Vuotoksen altaan paikalle Pelkosenniemen kunnassa. Maakuntakaavaehdotus on toimitettu joulukuussa ympäristöministeriölle ja edelleen valtioneuvostolle hyväksyttäväksi. Valtioneuvosto tekee päätöksen Naturasta poikkeamisesta ympäristöministeriön esityksen pohjalta. Päätöksiä odotetaan kesän kynnyksellä.

Lapin liiton hanke Kemihaaran altaan rakentamiseksi on pöyristyttävä. Se on luonnonsuojelulakien sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätösten ja vuosikirjamerkintöjen vastainen. Lisäksi alueen keskeiset kunnat Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski vastustavat hanketta. Myös osakaskunnat ja kalastusalueet sekä luonnonsuojelujärjestöt vastustavat altaan rakentamista. Allas pilaisi ylisen Kemijoen kalakannat ja Kemijärven järvialueen vedet kymmeniksi vuosiksi. Lisäinfoa asiaan löytyy Kalastajan Savukoski ry:n tekemästä muistutuksesta;
Muistutus maakuntakaavaehdotukseen Kalastajan Savukoski ry

 

Tuorein luontoarvoja koetteleva hanke on Kemijärven biojalostamo, jota Boreal Bioref Oy vie kiinalaisella rahalla eteenpäin. Hankkeen YVA -selvitys valmistui maaliskuulla ja arviointiselostukseen voi esittää mielipiteitä ja antaa lausuntoja ELY-keskukselle 3.5.2017 saakka. Varsinaisia investointipäätöksiä on lupeissa vuoden 2017 lopussa.

Tämän biosellutehdashankkeen suurimmat luontoprobleemit liittyvät tehtaan jäte- ja jäähdytysvesien juoksuttamiseen puhdistuneen Kemijärven selkävesille. Stora Enson Kemijärven sellutehtaan lopettamisen jälkeen järviveden laatu ja kalakannat ovat kohentuneet, joten on varsin arveluttavaa, että biojalostamohankkeen vetäjät ovat ottaneet suunnittelulähtökohdaksi laskea jäte- ja jäädytysvedet järvialueelle. Kemijärven osakaskunta ja kalastusalue vaativat lausunnossaan purkuputkien sijoittamista järven luusuaan, Seitakorvan voimalaitoksen yläkanavaan, jolloin haitallisilta vesistövaikutuksilta Kemijärven osalta vältyttäisiin.
Kemijärven kalastusalueen lausunto biojalostamon YVA - selvityksestä.

 

Soklin kaivoshanke Savukoskella on tällä erää ”jäissä”, kun norjalainen kaivosyhtiö YARA on ottanut asiassa aikalisän. Poroelinkeinon harjoittajien - Kemin-Sompio paliskunta -  valitus kaivoskaavasta hylättiin vastikään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Nyt kaivoksen kannattajat patistelevat Savukosken kuntaa asemakaavan laatimiseen Soklin alueesta, jotta valmiudet ”ottaa kaivos vastaan” kohenisivat.

Soklin kaivoksen ”puhdistetut prosessi- ja jätevedet” on tarkoitus laskea putkea pitkin yliselle Kemijoelle Lattunakosken yläpuolelle. Soklin fosforimalmio on radioaktiivinen, kuten myös sen niobimalmion uraani, radium ja torium. Kemijokeen laskettavat prosessivedet ovat mitä ovat, eikä kaivosteollisuus tunnetusti ole ympäristöstä paljon välittänyt.

 

Erilaiset luontosuhteet ja etujen ristiriidat törmäävät nykyaikana yhä rajummin toisiinsa. Vanhat mantrat teollistamisen välttämättömyydestä ja luonnon tehokäytöstä eivät enää päde, vaan luonnonkäytölle on tullut toisenlaisia tarpeita ja arvoja!

 

Kalatiet Kemijokeen

Luontoarvoista piittaamaton teollistaminen on tullut tiensä päähän. Kuitenkin luontoa kunnioittaen ja oikein toimien myös teollisuuden on mahdollista toimia rinnan, muulla tavoin luontoa hyödyntävien kanssa. Luonnon ja luonnonmonimuotoisuuden palauttamiseksi on teollisuuden tekemiä vanhoja vääryyksiä ryhdytty korjaamaan. Näistä korjaavista toimista on hyvänä esimerkkinä Lapin ELY-keskuksen vaatimus kalateiden rakentamisesta Kemijokeen. ELYn tiedotteeseen asiasta ja esityksen liitetietoihin voit tutustua tästä; Kalatiet Kemijokeen

ELY-keskus hoitaa lakisääteistä viranomaistehtävää ja on tullut siihen tulokseen, että Kemijoen vesistön kalatalousvelvoiteasia on päivityksen tarpeessa. ELY-keskuksen esitykset velvoitemuutoksista ja kalateistä ovat erittäin pätevästi perusteltuja sekä vesilakien että vesipuitedirektiivien pohjalta. Myös vaatimuksen niiltä osin, että haitan aiheuttaja Kemijoki Oy ja Pohjolan Voima Oy maksavat kalatiet kokonaisuudessaan.

Vesivoimayhtiöt kiirehtivät heti tyrmäämän esityksen perusteettomana, kalliina ja aikataulullisesti vaikeana toteuttaa. Toimitusjohtaja Timonen; ”Kemijoki Oy ei voi missään nimessä hyväksyä ehdotettuja toimenpiteitä. Me tulemme menemään niin pitkälle kuin on tarve, että nämä velvoitteet saadaan kohtuullisiksi ja toteuttamiskelpoisiksi.”

Timosen toteamus ”niin pitkälle kuin on tarve” tarkoittaa korkeinta hallinto-oikeutta eli yhtiö ei ole muuttanut suhtautumistaan jokivartisiin vuosien saatossa laisinkaan. Kemijoki Oy:n häikäilemätön öykkäröinti, uhkailu ja jokivartisten alistaminen jatkuu - yhtiön yhteiskuntavastuu kala-asioissa on pyöreä nolla!

Kalateiden rakentamisen aikataulu on ELYn esityksessä kuitenkin hyvin väljä. Käytännössä voimalaitosyhtiöillä on noin 13 vuotta aikaa rakentaa toimivat kalatiet Kemijärvelle saakka, kun päätös velvoitteista on saanut lainvoiman. Kemijoki Oy tuottaa vesivoimaosakkailleen vuosittain yli 200 miljoonan euron edestä markkinahintaista sähköenergiaa, joten väljän kalatierakentamisen aikana yhtiö ehtii tuottaa yli 2,5 miljardin euron edestä energiaa osakkailleen.

ELY – keskuksen ja kaikkien oikeasti yhteiskuntavastuuta tuntevien ja kantavien näkemys on, ettei vaatimus haitanaiheuttajan täysimääräisestä maksuvelvoitteesta kalatieasiassa ole kohtuuton ja toden totta; maksuvelvoite perustuu lakiin!

Teknisen kalatien hinta on max. 5 milj.€/kpl. Kalojen kannalta paremman vaihtoehdon – ohitusuoman - hinta on oleellisesti halvempi. Etenkin kun valmiita, nyt kuivilla olevia, vanhoja uomia on voimalaitosten vieressä vapaana.

Yleinen ja lainvoimainen käsitys on, etteivät voimalaitosyhtiöt omista jokivettä. Sen puoleen olisi selviö, että kalateihin tahi ohitusuomiin löytyy riittävästi vettä myös korvauksetta. Vaelluskalat nousevat takuuvarmasti, jos virtaama niissä on riittävä.

ELYn esitys on juoksuttaa 2 m3/s vettä kalatiehen 159 päivän ajan. Tuo mainittu 2 m3/s vettä, kahdeksaan kalatiehen ei ole kustannus eikä mikään voimalaitosyhtiöille, kun otetaan huomioon, että tulvajuoksutuksia on joka tapauksessa 20.5.–20.10 välisellä ajalla kymmeniä päiviä ja edelleen huomioidaan tosiasia, etteivät jokiyhtiöt omista vettä.

Voimalaitosyhtiöt viestivät ahkerasti menetyksien olevan kohtuuttomia, kun vettä joudutaan juoksuttamaan ohi turbiinien. Markkinaehtoinen sähköenergian hinta tuolle kalatievedelle on kuitenkin vain noin 435 000 euroa, kun vesi juoksee 2 m3/s jokaisen kahdeksaan kalateihin 159 päivän ajan.

Kemijoki Oy:n omistusjärjestely ei poikkea tavallisista yhtiöistä, vaikka yhtiö tuottaakin sähköä omakustannushintaan Mankala -periaatteella vesivoimaosakkaillensa. Äänivaltaa käyttävät ja päätöksiä tekevät yhtiön osakkaat, niin kuin muissakin yhtiöissä. Markkinahintainen sähkö (> 200 milj.euroa/vuosi) valuu yhtiön vesivoimaosakkaille eli A-osakkeiden omistajille, jotka ovat Etelä-Suomessa olevia yhtiöitä, Fortum, UPM ja Helen (Helsingin energia). Näiden yhtiöiden osuus Kemijoki Oy:n vesivoimaosakkeista on 87 prosenttia. Samat yhtiöt omistavat myös yhtiön rahaosakkeita, B-osake, joille maksetaan vielä erikseen vuotuinen 0,34 euron suuruinen osakekohtainen osinko. Jokiyhtiön tuottamasta hyödystä 90 prosenttia siirtyy etelän yhtiöille. Suomen valtio omistaa vain Kemijoki Oy:n rahaosakkeita, joten sen osaketuotot ovat minimaaliset.

Osakkaiden tahdosta ja päätöksistä tässä kalatie- ja velvoiteasian noudattamisessa on kyse. Kyse on yhteiskuntavastuusta, jota soisi viimeinkin aidosti löytyvän myös vesivoimayhtiöiltä, ilman turhanaikaisia viivytystaisteluita ja oikeusprosesseja! ELYn vaatimukset maksuvelvoitteesta perustuvat voimassa oleviin lakeihin!

 

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi taivastelee blogissaan maan hallituksen puoliväliriihessä tekemää Oulun satamaväylän 12,5 miljoonan euron rahoituspäätöstä siirtomaahenkiseksi, kun Lapin tarpeet väyläasioissa tulivat sivuutetuiksi ja Lapin mahdollisesti lisääntyvä tavarankuljetustarve valuu ohi Kemin, Oulun satamaan.

Olisiko maakuntajohtaja Riipin syytä olla enemmän huolissaan vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:n, kaivosyhtiö Yaran ja kiinalaisen biojalostamon luontosuhteesta ja niiden harjoittamista todellisesta siirtomaapolitiikasta, jossa satojen miljoonien hyödyt valuvat takuuvarmasti Lapin ulkopuolelle?

 

Monenkirjavia ovat kalavesien kuohut ja kalastajien mietteet, kirjavia ovat joskus myös ottivieheet!

 

Naruskajärvellä 29.4.2017

 

Kari Kivelä
puheenjohtaja
Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä

Uutta!

Osta kalastuslupa verkosta!

Voit ostaa viehe- ja verkkolupia nyt myös netistä. Kalastusyhtymä on tehnyt sopimuksen Kalanet Oy:n kanssa, jonka verkko- ja mobiilipalvelusta www.kalakortti.com voit ostaa tarvittavat luvat 24/7-periaatteella. Kalanet Oy perii luvasta toimitusmaksun: vieheluvat 3,5 €/kpl ja verkkoluvat 1-5 merkkiä 5 € ja yli 5 kappaletta 7 €.

www.kalakortti.com

Tee ekoteko!

Istuta oma järvitaimen Naruskaan!

Voit ostaa itsellesi tai yrityksellesi nimikkotaimenia, jotka istutetaan Naruskajärveen, ja seurata virtuaalijärvessä kalojesi vaiheita. Tee oikea ekoteko!

Lue lisää

"Kalasta" hiirellä

Tutustu Virtuaalijärveen!

Virtuaalijärvi näytössä

Siirry Virtuaalijärvelle